Terve ja näkemiin, postailu jatkuu muualla

Niin siinä sitten kävi, että tämän blogin tie päättyy tähän. Suht pitkä ja epätasainen taival jatkuu, mutta eri osoitteessa. Syynä yhteisymmärrykseen tulo rakkaan ystävän kanssa, eli jatkamme uudestaan yhdessä, uudessa osoitteessa www.bringbacktheconspiracy.blogspot.com. Näemme siis jatkossa siellä, jos olet vaikka blogiani silloin tällöin katsastellut. Kiitos huomiosta.

Käsittämätöntä jäätämistä

Tämä päivä onkin mennyt ortodontian portfoliota kirjoittaessa. Silmät seisoo päässä, tukka on likainen, päällä on CookieMonster-paita ja jalassa veluuripöksyt. Ah mitä muodin huipennusta. Tuijottelin hetki sitten tulleen Muodin huipulle uusinnan. Ah, miten turhauttavaa, kun mikään ei tahdo onnistua. Miksi aina käy niin, että JUURI kun tarvitset sen YHDEN paperin niin sitä ei löydy ja tuntuu kuin joku pieni otus, joskus kutsuttu myös kotitontuksi, on sittenkin olemassa ja vienyt kyseisen paperin. Ketuttaa!

Selailin eilen ystävän luona ruotsalaisen Ellen ja totesin positiivisesti, että onneksi tänä syksynä saa käyttää melkein mitä tahansa väriä, kunhan siinä on väriä. JESH! Ei tarvitse siis pahemmin miettä mitä väriä laittaa päälle, kunhan vain on leikkaukset kohdallaan. En tiedä onko se vain minä, mutta ainut väri jota en juuri lehden sivuilta löytänyt oli ainakin minun rakastamani ruskea. HARMI! No yksi hailee, kuten ystäväni mainitsi eihän muotia olekaan tarkoitus kirjaimellisesti seurata, valita vain ne itseä miellyttävät jutut. Ehkä? Onkohan se tosiaan noin? Kai se on. Pitänee mennä pehkuihin pohtimaan tuota lausahdusta ja kaivella oma "tyyli"-kollaasi esiin ja miettiä mitkä näyttää vielä tänä syksynä kivoilta kuvilta. Hauskaa viikkoa!

Luotaus 71 päivän ajalta

Niin se vain on, ei siitä mihinkään pääse. Vapaa-aika oli kesälläkin harvinainen voimavara, kun olin töissä ja yritin ylläpitää kahden hengen kämppää yksin, melkein. *virnistää* Ehkä mä olen vain hiukka vaativainen sen siisteyden suhteen. Tilannetta ei tietysti helpottanut järjettömät määrät muuta tehtävää, jota "piti" tehdä, mutta ei hirvittävästä yrittämisestä huolimatta saa aikaan. Hassua, aina kun on tee-listalla paljon asioita, niin vähemmän vain saa aikaiseksi. No nyt sitten alkoi taas koulu, iltatyöt, koulutehtävät (eli oikeastaan opinnäytetyön raportin viimeistely ONNEKSI) ja ne iänikuiset kotihommat, blaah! Tekisi mieli vetäistä itsensä narun jatkoksi, hei ei kellään olisi kolmea metriä paksua köyttä lainattavaksi, palautan kunhan kerkiän. Napsin nyt kuvia kuitenkin tosiaan hankintoja, löytöjä, saamisia ja muita hässäköitä sen seitsemänkymmenenyhden päivän ajalta tänne, jos vaikka saisin itseni aktivoitumaan itseilmaisemaan hiukan enemmän. ("Joo, niin varmaan, millä ajalla?".)

Ankkaan ehdin ja sieltä mukaan tarttui hauska PMMP t-paita, joka tosin on vain miehille, mutta ehkä musta löytyy sen verran munaa että voin käyttää sitä kuitenkin. Ihan jees joo, silloin kun ei jaksa panostaa, vaan haluaa vain jotain comfortia päälle.
Tämä on kolmisen viikkoa(?)/enemmänkin sitten PMMP:n Tavastian keikalta, jonne oli pakko päästä, vaikka olikin keskellä työviikkoa. Tämä on siis lasten paita, tarkoitettu noin vuoden ikäiselle tenavalle. Perheenlisäystä ei toivottavasti ole tulossa vielä aikoihin, mutta tämä "todella söpö" juttu oli pakko ostaa, ja tää on, kuten myyjä sanoi: "Orgaanista puuvillaa." Joo, en ole vielä kuullutkaan epäorgaanisesta puuvillasta!
Nämä kengät sain tuossa viime viikolla työnantajaltani (joo, no ei siitä sen enempää), aivan ihanat nahkaiset Gaborin kengät. Kunhan vain saan aikaiseksi käytää ja ylipäänsä pukeutua niin nämä saavat kyytiä. JEAH!

Tämän hankin kun tulin koto Suomeen Japanista, eli siitäkin on nyt sitten kauan. Musta tässä on vain niin hirvittävän ihanan löysä fiilis, ihan sellainen pikkumyy look. Mun sisäinen lapsi pääsee valloilleen tän kanssa, eikä taskut tee oloa yhtään enemmän aikuiseksi. Kivaa vaihtelua kaikelle muulle.
Harkittu, etsitty, odotettu, mietitty ja viimein HANKITTU! Carlings pelasti ensimmäistä kertaa, kun halusin jotain mikä eroaa biker-takista ja myös niistä Onlyn/Henkan/Vilan/VeroModan yms. yms. resorinahkatakeista. Tämä oli mielestäni ihana löytö ja olen käyttänytkin sitä jo monasti. Hintakaan ei ollut pehmeästä nahkasta kovin suolainen, vain 139,-.

Nahkatakin kaveriksi viikkoa tai kahta myöhemmin löytyi hauska Henkan mekko, joka oli jotenkin niin tätimäinen, että se oli pakko hankkia komeroon. Lisäksi rakastan vieläkin ruskeata ja turkoosia, niin mikäs siinä. Omaksi yllätykseksenikin mekkon on järjettömän helppo vaate, ei paljon tarvitse miettiä että on sopiva ylä-/alaosaan, kun ne on molemmat yhdessä. SUOSITTELEN! Hinta oli jotain alle 30 euroa kai?

Melkein luovuin jo Japanissa toivosta saada näistä inhimillisiä, mutta kiitos Askarellin väripussille ja kengät saivat uuden elämän. eli värjäsin nämä kotona uudestaan vaaleanpunaiseksi, kun väri oli päässyt haalistumaan jonkinlaiseksi valkoiseksi tai sen kaltaiseksi pesujen ja käytön jäljiltä. Kannattaa kokeilla, tulee aika paljon halvemmaksi kuin ostaa uudet kengät, vaikka näidenkin pohjassa on jo reijät. Mitäs pienistä. Silti.
Tämä on murheenkryyni, riidanalku ja hermoromahduksen tyyssija. Meidän kämppä on nyt näyttänyt viimeiset kuukaudet tauotta tältä! AHDISTAA ja aiheuttaa kaiken kaikkiaan erittäin negatiivisia tuntemuksia kaiken aikaa. Ei voi auttaa, ei kukaan haluaisi tulla meille siivoamaan ja organisoimaan tavaroita parempaan järjestykseen?


Sitten viimeinen heinäkuun alun hankinta, tämä tajuttoman omituinen (en tiedä käytänkö tätä edes koskaan toista kertaa), mutta silti niin hauska paita. Tämä on omituisen mittainen, eli lyhyt ja takana on sairaalavaatteesta muistuttavat napit ja silti, kun näen tämän olen aivan haltioissani. Jotain on mennyt kyllä mun rakennusvaiheessa pahasti pieleen, kun joku tällainen on mun mielestä ehdottoman hitti-tuote. Ei se silti väärin ole.

Toden totta, enhän mä kaikista hankinnoista kuvia edes muistanut ottaa, mutta lisäilen sitten tuossa parempina hetkinä lisää. Nyt mitä tulee mieleen ovat ainakin Carlingsilta ostettu villaneuletakki ja sinimustaruudullinen sifonkihuivi. Juuh jaah! Huomenna moikkaamaan Mariaa. Jos vaikka saisin bygattya jotain kivaa vaatetusta, kun aihettakin on.. HELSINKIIN MENO. Daa! Moips!

Hopeinen omena ItanZilta

Tämä hauska pieni hopeinen omena osui silmääni pitkän etsiskelyn jälkeen ItanZilta tänään, kun olin viimeistä kertaa käymässä kaupassa. En saa enää mennä sinne, koska en käytännön syistä vain voi ostaa enää mitään, tai matkalaukkuni painaa ainakin 4 kiloa liikaa ja yhden kilon ylikuorman kantaminenkin tulee jo huisin kalliiksi (40 euroa kiloa kohden). Muutoinkin minulla oli hallussani leimakortti, joita Japanissa viljellään joka paikassa, joka oli täynnä ja oikeutti minut 1000 jenin arvoiseen alennukseen (maksoin korusta siis vaivaiset 300 jeniä alennuskortin käytön jälkeen). Pakkohan se oli tosiaan käyttää ettei happane, kun ei sitä tiedä milloin tulen uudestaan shoppailun ihmemaahan. Koru on ironyn, mutta en löytänyt netistä mitään infoa kyseisestä merkistä, joten eipä kaiketi ole sen kummempi. Jos joku tietää, saa kertoa. ^_^ Nyt jatkan muumi-keksien syömistä!

Vähillä vaatteilla mennään

Olen yrittänyt pakata rinkkani mahdollisimman pitkälle valmiiksi, kun sunnuntaiaamuna varhain suuntaan kulkuni Sendain lentokentälle ja sieltä sitten Tokioon Naritalle ja Helsinki-Vantaalle asti. Siksi käytössäni on yhdet farkut, pari t-paitaa, farkkuliivi, kauluspaita ja yksi neuletakki. Ei hirvittävästi saa variaatiota aikaiseksi, joten tällä minimalistisella tyylillä mentiin tänään. Joidenkin mielestä yksinkertainen on kaunista, lieneekö tässä kohtaa totta. Olipahan ainakin mukavat vaatteet, jos ei muuta.

Victoria's Secret Fashion Show 2007

Rento kesätyyli

Päällä on siis jo aikoja sitten ostetut sammaleen vihreät kaprit, joiden seuraksi laitoin mustan nyrkkeilijätopin (JC ikivanha) ja valkoisen pitkähihaisen paidan (H&M ikivanha). Ainoa huoli oli vaatteita valitessa, että saavatko kaprit takamukseni näyttämään hervottoman isolta. (?) Sinänsä hiukan ehkä riskiostot minun kohdallani, kun on taskuja ja kaikkea niin paljon lantionseudulla. Nooh, sen kanssa on elettävä mitä on.  Lisäsin asusteiksi puisen ja muovisen käsikorun ja laitoin päähän huivin. Alemmasta kuvasta toi tutkailla kampausta.

Meikki ja hiukset ovat hyvin yksinkertaiset. Vetäisin pannan/huivin hiuksen suojaksi ja tupeerasin hiukan loppuja, jotta sain niitä hiukan koholle takaa, sitten vain pinneillä kiinni ja se on siinä. Ai, että huomaako tyvikasvun! Kauheaa, pitänee mennä kampaajalle Suomeen päästyä. Meikissä (vaikka tästä kuvasta sitä onkin mahdotonta nähdä) on vihreätä ja kultaa, sopimaan huivin väriin. Hyvin yksinkertaisella ja luonnonläheisellä linjalla menin siis myös meikin kanssa.

Tyylikokeilu vol. 1

Jostain syystä olen itse varovainen pukeutumaan mihinkään kovin erikoiseen ja ihailen ihmisiä, jotka voivat pistää päällensä mitä vain ja jopa niin erikoista, että oma muotipoliisini epäilee, onko löytänyt rikollisen vai ei. Ajaatelin, ihan vain fantasiamielessä kokeilla miksata omasta mielestäni älyttömän hulluja juttuja johonkin, joka on mielestäni uskomattoman ihanaa. Eli surffailin Dieselin sivuille ja silmäilin mekkoja ja niiden joukosta löytyi mielestäni aivan hurmaana TRIANGUL (EUR 150,00), jonka voisin hankkia jos hinta ei olisi näin överi. Sitten aloin pohtia, mitä hyvin erikoista voisin laittaa sen kanssa päälleni, jos vain kantti kestäisi ja poimin sen seuraksi muutamia muita Dieselin tuotteita. Tässä siis tulos!


Kuvan tuotteet Diesel:
Mekko TRIANGUL (EUR 150,00)
Vyö STRIPESUB EUR 160,00
Kengät ANEMONE EUR 350,00
Käsikorut GRIZEL EUR 35,00 ja TROMPL EUR 30,00
Laukku DORIS EUR 430,00

Väliaikainen ilme

Yritin löytää kiihkeästi vaalealla pohjalla olevia orkideoja, mutta eihän sellaista löytynyt. Pitänee koto-Suomeen päästyäni värkätä jotain, jotta saan mustan taustavärin muutettua johonkin hiukan vaaleampaan. Layout jää nyt kuitenkin tähän asuun. Tällainen pika informaatio tähän väliin.

Riskiostoksia ja parit bikinit

Ajattelin kokokeilla, jossa vaikka nyt Opera ei tekisi tepposia, vaan voisin kirjoittaa ilman ongelmia näitten kuvien väliin. Taitaa onnistua...*sormet ristissä* Tosiaan tämä harmaa t-paita on supermarketista (käsite on hiukan erilainen Japanin ja Suomen välillä). En muista kuollaksenikaan kuinka paljon kyseinen söpötin maksoi, mutta ei tähtitieteellisiä summia. Ajattelin, että tämä sopisi loistavasti kesäiseen rantatyyliin jäätelötötterönsä ansiosta. Lisäksi paidassa on huppu, jonka saa varovasti ompeleet aukaisemalla pois jos se alkaa häiritä. Ihan tulee lapsuus mieleen!

Joskus viime kesänä haaveilin valkoisista bikineistä, mutta en löytänyt miellyttävää settiä. Nähdessäni nämä "alennus"-puolella ajattelin, että no miksikäs ei, varsinkin kun pidän mallista paljon. Vaaleanpunavalkoruudulliset bikinit olivat mielestäni niin suloiset etten voinut jättää niitä roikkumaan kaupan tangolle, joten mukaanhan ne lähtivät. Ihan tulee 70-luku mieleen! Hintaa näille bikineille tuli yhteensä n. 5000 jeniä eli 30 euroa.

Tämä valkoinen jakku oli oikea superlöytö. Olen jo puolisen vuotta ollut kahden vaiheilla monen jakun kohdalla, jotka henkivät Coco Chanelin suunnittelemaa jakkua, että ostaako vai eikö ostaa. Eilen sitten tein päätöksen, että tuo lähtee mukaan ja sitä en edes harkitse. Tämä on tosin hienoinen riskiostos, koska se on hiukan tiukka käsivarsieni kohdalta, mutta auttaapahan ainakin motivoitumaan kiinteytyksen kanssa. Hintaa tälle tuli 4900 jeniä eli pyöreästi 30 euroa.

Viimeinen myös eiliseltä oleva hankinta on hyvin korkeavyötäröinen musta mekko, joka kuuluu myös riskiostoksiin. Avustuksella saisin mekon kiinni, mutta pystyisin tuskin hengittämään sen kanssa, eli hiukan tarvitaan vatsalihastreeniä tämänkin ihanuuden päälle saamiseksi. Hintaa tälle tuli 2900 jeniä eli n. 20 euroa.

Tarina kyseisen hameen kohdalla menee näin: Kun saavuin Sendainhin kerroin pitäväni Second-hand vaatteista ja minuthan sitten vietiin moneen paikkaan. Parhaaksi osoittautui ItanZ, Sendain juna-aseman lähellä, josta tämä ja valkoinen jakku on ostettu. Molemmat ovat muuten Cecil McBeen ja olenkin aivan ihastunut tämän valmistajan vaatteisiin. Valitettavasti heidän nettisivunsa ovat vain japaniksi, joten kuvien katseluksi se surffailu pääasiassa jää. Kuitenkin palatakseni asiaan, näin tämän hameen toisella reissullani kyseiseen paikkaan ja sovitin sitä, mutta mahtumisen kanssa ei ollut mitään toivoa. Nyt sitten toissapäivänä ja viisi kiloa kevyempänä kokeilin hametta ja se oli vain hiukan pieni enää, joten päätin ostaa sen. Harvoin olen voinut odottaa Suomessa näin kauan jonkin ihanuuden perään, joten ehkä tämä oli johdatusta (*ihan varmasti*). Joten siksi ostin sen.